Verottaja keräsi reilun miljardi euroa kirkollisveroa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäseniltä vuonna 2024. Valtakunnallisesti kaikkein eniten kirkollisverovaroja käytettiin viime vuonna lapsi- ja nuorisotyöhön, yli 330 miljoonaa euroa. 
Kokkolan seurakuntayhtymän seurakunnissa lapsi- ja nuorisotyöhön käytettiin vuonna 2024 yli 3,8 miljoonaa euroa.  

Verovaroin kirkko järjestää monenlaista toimintaa lapsille, nuorille ja perheille, muun muassa erilaisia kerhoja, leirejä, retkiä ja musiikkileikkikouluja sekä nuoriso- ja rippikoulutyötä. 
- Käytännössä se tarkoittaa turvallisia kohtaamispaikkoja nuorille ja koulutettuja työntekijöitä, jotka kohtaavat nuoret elämän kysymysten äärellä. Verovaroin voidaan toteuttaa retkiä, leirejä ja tapahtumia, jotka vahvistavat yhteisöllisyyttä ja tarjoavat mahdollisuuden kasvaa turvallisessa ilmapiirissä kristillisessä uskossa, Kokkolan suomalaisen seurakunnan johtava nuorisotyönohjaaja Heli Järvi sanoo.
- Verorahoilla kirkon jäsenet yhdessä mahdollistavat sen, että nuori voi löytää paikkansa, tulla kohdatuksi ja kokea olevansa arvokas juuri sellaisena kuin on, Järvi lisää.
Rippikoululeireistä kuten myös varhaiskasvatuksen toiminnoista peritään usein pieni osallistumismaksu, mutta maksut kattavat vain murto-osan toiminnan todellisista kustannuksista. 
- Kohtuullisilla maksuilla pyritään siihen, että jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus osallistua, riippumatta perheen taloudellisesta tilanteesta. Kirkollisveron ansiosta tämä tasa-arvo toteutuu käytännössä, Järvi kertoo.
- Kirkollisverovaroin mahdollistetaan myös alle kouluikäisille lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä tukevaa päiväkerhotoimintaa, perheiden puistotoimintaa Pajurinteessä sekä kirkko- musiikkileikkikoulutoimintaa, mikä kehittää lasten musiikillisia taitoja ja kykyjä. Kaiken tämän toteuttaa ammattitaitoiset kasvattajat, Kokkolan suomalaisen seurakunnan varhaiskasvatuksen ohjaaja Sirpa Karjalainen lisää.

Verovaroilla mahdollistamme sen, että nuori voi tulla kohdatuksi
ja kokea olevansa arvokas juuri sellaisena kuin on.

Heli Järvi

Kokkolan seurakuntayhtymän kuudessa seurakunnassa lapsi- ja nuorisotyöhön käytettävät kirkollisverovarat  jaetaan toimintaedellytysten turvaamisen sekä seurakunnan jäsenmäärän mukaan. 
- Seurakuntaneuvostot päättävät seurakunnalle myönnettävien määrärahojen käytöstä, ja niistä näkee, että kasvatustyöhön halutaan panostaa. Seurakunnan kasvatustyö paitsi tukee lapsen ja nuoren kehitystä, on myös ennalta ehkäisevää työtä, Kokkolan suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Jouni Sirviö sanoo.
Kokkolan suomalaisessa seurakunnassa kaikkien työalojen painopiste kohdistui vuonna 2024 juuri perheiden tarpeiden huomioimiseen. 
Varhaiskasvatuksessa halutaan kuulla alueella asuvia perheitä ja toimia heidän toiveiden ja tarpeiden mukaan. 
- Keväällä hyväksyttiin seurakuntamme varhaiskasvatussuunnitelma (Vasu), mikä ohjaa koko varhaiskasvatustoimintaamme ensi syksystä lähtien, Karjalainen kertoo.
Lasten, nuorten ja opiskelijoiden hyvinvointi nousee seurakunnassa säännöllisesti esille. Kenenkään osallistuminen ei saa jäädä rahasta kiinni, ja perheiden onkin aina mahdollista anoa maksuvapautusta esimerkiksi kerho-, muskari- ja leirimaksuista. 

Nuorten kastettujen ja kirkkoon liittyneiden joukko kasvaa vuosittain. Nuoria innostaa kirkon yhteyteen hengellisyys, yhteisöllisyys ja merkityksellinen osallisuus. 
Viime vuonna Kokkolan seurakuntayhtymän seurakunnissa rippikoulun yhteydessä kirkkoon liittyi 20 nuorta, joista 10 kastettiin.
Valtakunnallisesti kirkkoon liittyneiden nuorten määrä kasvoi edellisvuodesta noin viidenneksen ja kastettujen nuorten määrä 23 prosenttia. 

Kokkolan seurakuntayhtymän seurakunnissa rippikoulun kävi viime vuonna 14–16-vuotiaista nuorista 618. 
Ripari-ikäisten ikäluokat vaikuttavat siihen, paljonko veroeuroja minäkin vuonna rippikoulutoimintaan kuluu.
Kälviän seurakunnassa rippikouluikäisten ikäluokka oli viime vuonna aiempia vuosia isompi; rippikoululaisia oli 86. Ikäluokan suuruus tuo haasteita jo leirien määrään sekä tilajärjestelyihin.
- Suuri rippikouluikäluokka oli seurakunnalle voimavara esimerkiksi siinä mielessä, että rippikoulusta saadaan seuraaville vuosille useita isosia. Tällä hetkellä seurakunnan toiminnassa on isosia mukana enemmän kuin pitkään pitkään aikaan, tuore kirkkoherra Jari Kolmonen kiittelee. 

FAKTA

Lapsi- ja nuorisotyöhön yli 330 miljoonaa euroa 
• Vuonna 2024 Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa lapsi- ja nuorisotyöhön käytettiin yli 330 miljoonaa euroa.
• Varhaiskasvatuksen osuus potista oli yli 105 miljoonaa, rippikoulutyön noin 86 miljoonaa, nuorisotyön noin 129 miljoonaa.
• Kokkolan seurakuntayhtymän seurakunnissa lapsi- ja nuorisotyöhön käytettiin vuonna 2024 yli 3,8 miljoonaa euroa.
• Varhaiskasvatukseen osuus potista oli yli 1,7 miljoonaa euroa, rippikoulutyön lähes 995 000 euroa ja nuorisotyön yli 1,1 miljoonaa euroa.