Uutiset

Kummi on elämän mittainen ystävä

Julkaistu: 10.06.2019

10-vuotiaan Elin Finellin (kesk.) kummitäti Ida-Maria Hägg-Mäkinen (vas.) on Elinin äidin, Jonna Finellin kummilapsi. Naiset ovat myös serkkuja toisilleen. Kuva: Mari HautamäkiKokkolalaisia Ida-Maria Hägg-Mäkistä sekä Jonna ja Elin Finelliä yhdistää paitsi sukulaisuus ja kummius myös jalkapallo. Finellin perhe on lajissa mukana henkeen ja vereen, niin suvun tytöt kuin pojatkin ovat hyvin edustettuina GBK:ssa.
- Ja vaikkei itse pelaisikaan, niin kentän laidalla tukijoukot on vahvoina, naiset sanovat yhdestä suusta.

Jonna Finell ja Ida-Maria Hägg-Mäkinen ovat serkkuja. Jonna on myös Ida-Marian kummi. Ida-Maria taas on Jonnan tyttären, 10-vuotiaan Elinin kummitäti.
- Me myös asumme lähekkäin, joten yhteydenpito on helppoa ja luontevaa. Aiemmin kun itselläni ei vielä ollut lapsia, kävin leikkimässä Elinin kanssa. Nyt taas Elin käy meillä leikittämässä minun lapsiani, Ida-Maria kuvaa.
Elin Finellin mielestä kummivanhempien kanssaan on kiva jutella kaikenmoisista ihanista asioista.
- Voidaan soitella ja moikata, ja on kiva viettää aikaa ja vaan olla yhdessä."

Kesäkuun ensimmäisenä sunnuntaina vietetään valtakunnallista kummipäivää. Sen yhtenä ideana on tarjota tekemistä ja yhdessä olemista kummille ja kummilapselle.
Jonna ja Ida-Maria tietävät kokemuksesta, että hektisen lapsiperhe-elämän keskellä yhteisen ajan löytäminen kummilapsen kanssa on haastavaa.
- Voi olla, että kummia nähdään vain jouluna ja syntymäpäivänä, jolloin lahjan antaminen on tapa muistaa kummilasta. Lahjan itsessään ei tarvitse olla itseisarvo, vaan se tunne mikä välittyy, Jonna Finell summaa.
Jonnalla on kuusi kummilasta, josta Ida-Maria vanhin ja kolmasluokkalainen Sara nuorin.
- Pyrin muistamaan kummilapsiani heidän elämänsä tärkeinä päivinä. Tietenkin traditiot, kuten syntymäpäivät, joulut, rippijuhlat ja valmistujaisjuhlat ovat tärkeitä muistaa. Koska vanhimmat kummilapseni ovat jo aikuisia, ja osa on muuttanut ja lähtenyt opiskelemaan, niin heihin ei tule pidettyä yhtä paljon yhteyttä. Mielessä he kyllä ovat, ja iltarukouksissa, Jonna Finell sanoo.
Ida-Maria Hägg-Mäkisen mielestä tänä päivänä näkyy vahvasti kummien lahja-automaatti -ajatus.
- Sanon omien lasteni kummeille, ettei lasta tarvitse lahjoa, eikä kummin antaman lahjan tarvitse olla sen erikoisempi. Toki lahjojen saaminen ja antaminen on kivaa, mutta isompien kummilasten kanssa voi panostaa enemmän yhteiseen aikaan.

Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa kummin tehtävänä on toimia lapsen kastetilaisuudessa todistajana, olla kummilapsen aikuinen ystävä ja huolehtia lapsen kristillisestä kasvatuksesta yhdessä lapsen vanhempien kanssa.
Kummi voi myös osallistua kummilapsen kanssa seurakunnan toimintaan, viedä messuun tai pyhäkouluun. Lapsen puolesta rukoileminen on myös kummin etuoikeutettu tehtävä.
Jonna Finellin ja Ida-Maria Häggin mielestä hyvän kummin tärkein ominaisuus on olla aikuinen ystävä kummilapselle.
- Jonka kanssa on helppo olla ja jutella, ja joka tuntuu turvalliselle ja tutulle. Kummivanhemman tulee olla kiinnostunut lapsen elämästä. Se ei lopu rippikouluun, vaan jatkuu kummilasten elämän seuraamisena läpi elämän.
- Toivon olevani kummilasteni silmissä luotettava, lämminhenkinen ja rakastava", Ida-Maria Hägg-Mäkinen lisää.

Ida-Maria Hägg-Mäkinen on pyrkinyt omien lastensa kummivanhempia valitessaan kiinnittämään huomion yhteisiin arvoihin.
Yllätyksenä hänelle on omien lasten kummivanhempia valitessa tullut sekin tosiasia, että kirkkoon kuuluminen ei ole nykyään itsestäänselvyys.
- Halusimme sitouttaa tehtävään erilaisissa elämäntilanteissa olevia ystäviä, sellaisia ihmisiä, joita ei halua hukata maailman tuuliin.

Sunnuntaina 2.6. klo 11.25 Radio Deillä Hetki kanssasi -ohjelmassa kummiudesta keskustelivat Ida-Maria Hägg-Mäkinen sekä Jonna ja Elin Finell.