Uutislistaukseen

Pappi valelee kastevettä vauvan päähän.

Alueelliset erot näkyvät kirkon jäsenyydessä

2.2.2022 13.01

Kirkon jäsenyyteen sitoutuneita on eniten Porvoon hiippakunnassa

 Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärä vuoden 2021 lopussa oli 3 689 998. Tilastokeskuksen ennakkoväkilukuun suhteutettuna kirkon jäsenten osuus väestöstä on noin 66,5 prosenttia. Vuotta aiemmin kirkon jäsenyys oli 67,7 prosentilla suomalaisista eli laskua vuoden takaiseen määrään on noin 1,2 prosenttiyksikköä.
Alueelliset erot kirkkoon kuuluvuudessa ovat lisääntyneet. Korkeinta kirkkoon kuuluvuus oli viime vuonna Porvoon hiippakunnassa, jossa 75,8 prosenttia väestöstä kuului kirkkoon. Myös Oulun, Lapuan, Kuopion ja Mikkelin hiippakunnissa kirkon jäsenten osuus oli yli 70 prosenttia.  
Sen sijaan Helsingin hiippakunnassa kirkkoon kuului vain 51,4 prosenttia väestöstä. Espoon hiippakunnassa jäsenyys oli noin 60 prosentilla alueen väkiluvusta, Turussa ja Tampereella osuudet olivat hivenen alle 70 prosenttia. 

Alueellisia eroja kirkkoon kuuluvuudessa on vastaavasti myös vastikään perustetuilla hyvinvointialueilla. Niissä korkein kirkkoon kuuluvuus oli Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella, jossa 82,7 prosenttia alueen väestöstä kuului kirkkoon. Alhaisinta kirkkoon kuuluvuus oli Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella (51,8 %) sekä Länsi-Uudellamalla (58,8 %). 

Helsingin kaupunki vastaa itsenäisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä alueellaan. Helsingissä kirkkoon kuuluvuus oli 48,9 prosenttia. 

Evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärän muutoksiin vaikuttavat kirkkoon liittyneiden, kirkon jäsenyydestä eronneiden, alle 1-vuotiaiden kastettujen sekä vuoden aikana kuolleiden määrät. Kirkkoon liittyneiksi tilastoidaan myös ne alle 1-vuotiaina kastetut, jotka on ehditty merkitä väestökirjanpitoon ennen kastetoimitusta.  

Kirkosta erosi 55 848 henkeä, kun vuotta aiemmin luku oli noin 48 100. Kirkon jäseneksi kastettuja, alle 1-vuotiaita lapsia oli 26 720. Kastettujen määrään vaikuttaa syntyvyys. Vuoden 2020 aikana luku oli noin 24 900. Kuolleiden määrä oli 46 522. 
Kirkkoon liittyneiden määrä oli 20 422. Luku sisältää kuitenkin poikkeuksellisen paljon alle 1-vuotiaita, jotka on ensin liitetty väestörekisteriin ja vasta sitten kastettu. Liittyneiden määrässä ei siten ole tapahtunut suurta muutosta suhteessa aikaisempaan.
 

Kristillinen kasteperinne on alueella vahva
 

Ikärakenne seurakunnissa, muuttoliikke, nuorten opiskelu muilla paikkakunnilla sekä kirkosta eronneiden määrä näkyy seurakuntayhtymän seurakuntien tilastoissa.

Kokkolan suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Jouni Sirviötä ilahduttaa, että kasteita on ollut viime vuonna kymmenen prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

- Seudun vahva kristillinen perinne tukee sitä, että lapset halutaan kastaa.
Kuolleiden määrä on puolestaan kymmenen prosenttia pienempi kuin edellisenä vuonna. Yleisesti ottaen kuitenkin voitaneen odottaa, että lähivuosina kuolleiden osuus kasvaa, kun suuret ikäluokat vanhenevat.
Seurakuntaan muuttaneita ja seurakunnasta muuttaneita on kutakuinkin saman verran. 

- Muuttavien määrässä todennäköisesti näkyy se, että Kokkola on koulukaupunki. Opiskelijoita tulee ja lähtee, Sirviö aprikoi.
Kirkosta eronneiden ja kirkkoon liittyneiden lukumäärät jännittävät kirkkoherraa. Kirkkoon liittyneitä on sama määrä kuin edellisenä vuonna. Sen sijaan eronneiden määrä kasvoi yli kymmenen prosenttia. Huippuvuosi oli vuosi 2019, jolloin eronneita oli 25 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. 

- Nykyinenkin luku on niin korkea, että kipeästi käy. Mieleen nousee kysymys, että missä olemme epäonnistuneet. Vastauksia voinee esittää monenlaisia, vastakkaisiakin; viime vuosina seurakuntaneuvoston toiminta on ollut jokseenkin värikästä etenkin sateenkaarikansaan ja virkojen täyttöön liittyen. Ovatko erot kannanottoja näihin? Mieli kyselee, mutta saako se vastauksia.

- Kipeästi käy myös, kun katsoo seurakunnan koko jäsenmäärään muutosta. Aina kun jäsenmäärä pienenee alle seuraavan tuhatluvun, tuntuu, että jotain on lopullisesti menetetty. Viime vuoden aikana painuttiin alle 24 000. 

- On lohdutettava itseä, että tuo väheneminen ei ole ainoa ikkuna seurakuntaan. On paljon kokkolalaisia, joille seurakunta on merkittävä ja joita palvellessa seurakunta hoitaa osaltaan koko kaupungin asujamistoa. Ja kun tarkemmin katsoo, niin voi nähdä, että on paljon kokkolaisia, jotka haluavat itse olla rakentamassa seurakuntaa. Nyt alkaneen vuoden yksi suuri yhteinen rakentamisurakka on syksyllä toteutuvat seurakuntavaalit – jos eletään ja Jumala suo, niin kuin kirkon kielellä voisi sanoa, Sirviö miettii.

Kokkolan ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherra Per Stenbergin pistää mietteliääksi yli sadan jäsenen lasku vuositasolla. 
- Seurakunnan vuotuisissa tilastoissa muuttoliike Kokkolassa näyttelee pääroolia, joskin kaikki numerot ovat miinusmerkkisiä. Toisaalta juuri muuttoliikkeeseen on vaikea päästä vaikuttamaan.

Kaustisen ja Ullavan seurakunnan kirkkoherra Veli-Pekka Harju panee tilastoista ilolla merkille sen, että seurakuntaan muuttaneita on huomattavasti enemmän kuin edellisenä vuonna (127). 
- Samoin seurakunnasta muuttaneiden määrä on edellisvuotta pienempi (157). Syntyneiden määrän lasku näkyy myös kastettujen määrässä. On tärkeää vahvistaa kristillisen kasteen merkitystä seurakunnan opetuksessa ja perheiden kohtaamisessa, Harju painottaa.

Kälviällä ja Lohtajalla jäsenluvut ovat niin ikään laskussa, mutta kirkkoherra Antti Lapinojan mukaan kummankaan seurakunnan jäsenmäärissä ei näy katastrofin aineksia.
- Lohtajalla seurakuntaan on muuttanut enemmän ihmisiä kuin  Lohtajan alueelta lähtenyt. Kastettujen määrä on pienehkö verrattuna edellisiin vuosiin, ja johtunee  lähinnä lohtajalaisten ikärakenteesta.  Kälviällä taas muuttoliike on poispäin, Lapinoja listaa. 
- Toki varsinkin nuoriso lähtee opiskelemaan muualle ja nykyään myös vaihtavat kotipaikkakuntaa. Valitettavasti molempien seurakuntien jäsentenmäärä on  kokonaisuudessaan  valitettavasti miinusmerkkinen, hän summaa.

Halsuan seurakunnankirkkoherra Juha Karhulahti harmittelee seurakunnan jäsenmäärän laskua 22 hengellä. 
- Se on harmillista, mutta onneksi laskua on tapahtunut huomattavasti vähemmän kuin edellisenä vuonna. Ikärakenne seurakunnassa vaikuttaa siihen, että haudattuja on vuosittain enemmän kuin kastettuja, Karhulahti huomioi. Muuttoliike heiluttelee tilastoa Halsuallakin, samoin kuin liittymiset ja eroamiset, joita on kirkkoheran mukaan  vaihtelevasti.  
- Toki aina toivoisimme jäsenmäärän vakiintuvan tai jopa kasvavan. Teemme sen eteen työtä niin hyvin kuin mahdollista, ja pyydämme siunausta työmme ylle. Silti joudumme ottamaan vastaan monia muutoksia. 
Yhteiskunnalliset rakenne- ja kulttuurimuutokset säteilevät aina myös seurakuntien toimintaympäristöön, Karhulahti sanoo.