Kälviän kirkon historia

Kälviästä tuli itsenäinen seurakunta 1639, kun se itsenäistyi silloisesta Kaarlelan seurakunnasta. Kälviän ensimmäinen kirkko valmistui vuonna 1640. Se sijaitsi samalla paikalla, mihin myöhemmin rakennettiin toinen kirkko vuonna 1765 ja nykyinen kirkkomme vuonna 1905.

Ensimmäinen kirkko

Ensimmäinen kirkko oli pohja-alaltaan suorakaiteen muotoinen ns. pitkäkirkko. Siitä ei ole säilynyt yhtään piirustusta eikä kuvaa. Asiakirjoissa säilyneiden penkkijärjestysten mukaan on laskettu, että kirkko oli 19-26 metriä pitkä. Sen länsipäädyssä oli korkea ja hyvin suippo kellotorni. Kälviän ensimmäisen kirkon esineistöstä 1600-luvulta ei ole mitään jäljellä, sillä venäläiset ryöstivät kirkon Isonvihan aikana 1714-1715.

Toinen kirkko

Ensimmäisen kirkon käydessä huonokuntoiseksi ja ahtaaksi, kälviäläiset alkoivat suunnitella uuden pystyttämistä. Kirkonrakentaja Jaakko Suonperän johdolla valmistui uusi jumalanpalvelushuone vuonna 1765 ja se sai nimekseen Pyhän kolminaisuuden kirkko. Alla oleva kuva on vuodelta 1897.

 

Kälviän toinen kirkko, kuva vuodelta 1897.

 

Kirkko oli ristikirkko, jonka pohja-ala oli suunnilleen sama kuin nykyisen kirkkomme. Kirkko oli itä-länsi-suunnassa noin 30 metriä pitkä ja saman levyinen. Kirkossa oli hyvin jyrkkärakenteinen paanukatto. Keskellä kirkon harjaa oli pallojalalla varustettu ja paanutettu lähes 12 metriä korkea viiritanko. Pyhän Kolminaisuuden kirkkoon hankittiin uusi alttaritaulu ja muita koristemaalauksia. Näistä maalauksista on säilynyt vain pääosa alttaritaulua, joka nykyään on julkisesti nähtävissä vanhan saarnatuolin tavoin samassa huoneessa Kansallismuseossa Helsingissä.

Pitkäperjantaina-alttariseinämaalaus Kälviän toisesta kirkosta (Thomas Kiempe 1802).
 

Pitkäperjantaina-alttariseinämaalaus Kälviän toisesta kirkosta (Thomas Kiempe 1802). Kuvassa osa koko seinää peittäneestä maalauksesta.

Kolmas eli nykyinen kirkko

Nykyisen kirkon rakennusmestarina toimi pyhäjärvinen Sakari Tuoriniemi ja kirkon suunnitteli kälviäläinen Odert Renell.

Kälviän kirkon rakentajat vuodelta 1905.

 

Nykyisen kirkon varsinaisesta käyttöönotosta tai vihkimisestä ei ole aikakirjoissa mainintoja. Kuitenkin tiedetään, että ensimmäinen jumalanpalvelus pidettiin 10.12.1905. Myöhemminkin pöytäkirjoissa puhutaan kirkon korjaustöistä, ei siis uuden kirkon rakentamisesta. Tosiasiassa nykyinen kirkkomme on kokonaan uusi kirkko: Sen rakentaminen aloitettiin kivijalasta, johon kivet hakattiin ja tuotiin Välikylästä, Maunulan talon lähettyviltä, ainoastaan osa vanhan kirkon hirsistä voitiin hyödyntää rakennusmateriaalina. Kirkon esineistö on pääosin edellisistä kirkoista nykyiseen siirrettyä. Merkittävimmät uudet kirkolliset esineet ovat vihkiryijy vuodelta 1959, uudet kirkkotekstiilit 1996 sekä lähetyskynttelikkö vuodelta 1987.

Kirkossa on tehty korjaustöitä 1958, jolloin puulämmityksestä siirryttiin sähkölämmitykseen, kirkko maalattiin sisältä ja samalla käytäviä levennettiin, urkulehteriä ja alttaria laajennettiin nykyisiin mittoihin. Seuraavan kerran kirkon lattia ja penkit maalattiin 1996. Kirkon ja tapulin nykyinen ulkomaalaus on vuodelta 1994. Alkuperäinen peltikatto kesällä 2004. Samassa yhteydessä välikatolle asennettiin kuivasammutusjärjestelmä. Kirkkopiha rakennettiin nykyiseen muotoonsa 1988. Salaojitusta lisättiin vielä 2004. Invaluiska kirkkoon rakennettiin 1992 ja puuaita kirkkopihan ympärille 2004.

Kälviän kirkko on ulkoisesti alkuperäisessä asussaan. Muodoltaan kirkko on ulkoviisteinen, tasavartinen ristikirkko. Tyyliltään kirkko on myöhäistä uusgotiikkaa, jota kutsutaan myös nikkarityyliksi runsaiden koristeaiheidensa vuoksi. Torni on terävähuippuinen ja lanterniinin omainen.

Kälviän kirkon ja tapulin julkisivukorjaukset ja maalaustyöt tehtiin kesällä 2016. Uusgotiikan piirteitä omaava nikkarityylinen kirkko ja poikkeuksellisen komea tapuli saivat uuden, arkkitehtuurinsa mukaisen maalipinnan. Suunnittelijana oli arkkitehti Hanna Lyytinen.

Kirkon sisätilojen peruskorjaus valmistui keväällä 2018. Piispa Samuel Salmi vihki uudistetun kirkon käyttöön helatorstaina 10.5.2018.


Kälviän kirkon sisäkuva.

Kirkon esineistö

Kangasalan urkutehdas on rakentanut urut vuonna 1981. Niissä on 27 äänikertaa. Mittavan muutostyön ja uudelleenäänityksen teki Jouko Pirkkanen vuosina 2001-2002.

Kälviäläinen Voitto Puukangas on tehnyt alttaripöydällä olevan krusifiksin vuonna 1992. Kirkkolaiva on 1800-luvun alusta. Ruotsin liput mastoissa muistuttavat siitä, että evankeliumi tuli Suomen rannikolle Ruotsista ja että Suomi ja Ruotsi muodostivat yhden valtion vuoteen 1809 asti.

 

Kälviän kirkon kirkkolaiva.

 

Kälviän kirkon alttaritaulu ja urkupillit.

 

Alexandra Såltin maalasi kirkastusvuoritapahtumaa esittävän alttaritaulun vuonna 1912. Golgata-aiheisen taulun alttarin sivuseinällä on maalannut Jacob Söderman vuonna 1729. Taulu oli ensimmäisen kirkon alttaritauluna.

Henrik Kuorikoski on rakentanut kellotapulin vuonna 1804. Sen suunnittelija on Jacob Rijf. Tapuli on yksi Suomen kuuluisimmista kellotapuleista. Syy tähän kuuluisuuteen paljastuu tapulia katsellessa. Kälviäläinen Erkki Lassila on tehnyt kellotapulin seinällä olevan vaivaisukon vuonna 1820. Käykää tapaamassa ukkoa. Voitte antaa hänelle rahaa seurakunnan diakoniatyön hyväksi.