Hautaan siunaaminen

Hautaan siunaaminen on luonteeltaan jumalanpalvelus, jossa ollaan Jumalan palveltavina ja Jumalan sanan hoidossa. Siinä omaiset osoittavat kunnioitusta, huolenpitoa ja surua menetettyään läheisen ja rakkaan ihmisen.

Siunaustilaisuuden järjestys

• johdantomusiikki, jonka aikana arkku kannetaan kirkkoon (arkku voidaan kantaa kirkkoon myös ennen siunaustilaisuuden alkua)
• virsi
• siunaaminen, joka sisältää rukousta, raamatunlukua,uskontunnustuksen, puheen ja siunauksen
• virsi, laulu tai musiikkiesitys
• kukkatervehdykset
• virsi
• päätösmusiikki

Virret ja muu musiikki

Toimituksen musiikista vastaa kanttori, jonka kanssa omaiset sopivat siunaustilaisuuden virsistä ja muusta musiikista.

Siunaustilaisuudessa lauletaan virsikirjan virsiä. Kälviällä vähintään yksi siunaustilaisuuden virsistä valitaan hautaus- tai iankaikkisuusosiosta. Jos omaisista tuntuu, että heillä ei ole voimia tai aikaa virsien valitsemiseen, seurakunnan työntekijät valitsevat mielellään hautajaisvirret. Virsien sanoma hoitaa ja lohduttaa sekä niitä valittaessa että laulettaessa.

Siunaustilaisuudessa voi olla yksinlauluesityksiä ja muita musiikkiesityksiä. Yksinlaulujen tulee olla hengellisiä lauluja ja muidenkin musiikkiesitysten tilaisuuteen sopivia. Pyydettäessä kanttori yleensä musisoi mielellään ilmanerillistä veloitusta. Muita esiintyjiä voidaan myös pyytää soittamaan ja laulamaan, tällöin heidän palkkioistaan vastaa pyytäjä.

Siunaustilaisuuteen sopivia virsiä löytyy virsikirjasta paljon. Monen virren loppusäkeistöt kertovat taivaasta ja iankaikkisuustoivosta. Kirkkovuoden eri aikoina voidaan hyvin valita virsiä ajankohtaan sopivasta osastosta. Useimmat virret ovat kuultavissa internetissä ja kanttori auttaa mielellään myös virsiin liittyvissä kysymyksissä.

Kälviän kirkko sisältä.

Istumajärjestys

Kirkossa voidaan perinteisen tavan mukaan istua niin, että vainajan lähiomaiset asettuvat alttarilta katsottuna vasemmalle puolelle ja muut sukulaiset oikealle puolelle. Muu saattoväki istuu omaisten takana kirkon muissa penkeissä. Jos lähiomaisia on paljon, he voivat istua molemmilla puolilla etupenkeissä.

Kukat

Seppeleiden ja kukkien laskeminen arkulle ja haudalle on kristillinen perinne ja vertauskuva. Seppeleet ja kukat ovat iankaikkisen elämän, kiitollisuuden ja rakkauden symboleja.

Kälviällä on tapana laskea kukat sen jälkeen, kun vainaja on siunattu. Kukat voidaan laskea arkulle myös ennen siunausta.

Omaiset laskevat kukkalaitteensa ensimmäisinä. Lähisukulaisia seuraavat muut sukulaiset, ystävät sekä muu saattoväki. Kukkalaitteiden laskijat tulevat vuorotellen arkun ääreen, seisovat hetken hiljaa ja joku heistä lukee tervehdyksen. Tämän jälkeen kukkalaite lasketaan arkun viereen. Hetken hiljentymisen jälkeen seppeleen laskijat kääntyvät lähiomaisiin päin, kumartavat ja palaavat paikalleen.

Seuraavat kukkien laskijat voivat lähteä liikkeelle edellisten poistuessa arkun luota. Jos samaa kukkalaitetta laskemassa on useita saattajia, voidaan menetellä niin, että osa saattajista käy laskemassa kukat arkulle ja muut nousevat seisomaan paikallaan.

Arkunkantaja. Kuva: Kirkon kuvapankki/Sanna Krook.

Hautaansaatto

Kun siunaustoimituksen päätösvirsi on laulettu, noudetaan kukat arkun luota ja valmistaudutaan hautaussaattoon.

Arkkuhautauksessa tarvitaan kuusi kantajaa. Kantajina ovat yleensä miespuoliset lähisukulaiset tai ystävät. Läheisimmät kantavat arkkua yleensä pääpuolesta. Kantajien paikoista on hyvä sopia etukäteen. Siunaustoimituksen päätyttyä kantajat asettuvat arkun ympärille. Kantajien tulee pukea sään mukainen ulkovaatetus ja päähine ennen arkun ympärille asettumista.

Vainaja kannetaan kirkosta päätösmusiikin aikana saattovaunulle. Kantajat vievät saattovaunun haudalle. Saaton edellä kulkee suntio ja/tai pappi. Arkun jäljessä seuraavat lähimmät omaiset.

Haudalla seurakunnan työntekijä ohjaa arkun laskemista. Vanhan kristillisen tavan mukaan vainaja haudataan siten, että hänen kasvonsa ovat ylösnousemuksen suuntaan, itään päin.

Kun arkku lasketaan hautaan, miespuoliset saattajat ottavat lakin pois päästään. Kantajat ottavat lakin pois päästään laskettuaan arkun hautaan ja jäävät hetkeksi haudan äärelle.

Lähiomaiset voivat halutessaan heittää yksittäisen kukan arkun päälle. Hauta peitetään kannella ja kukat lasketaan havutetun kannen päälle. Lähiomaiset vievät kukkalaitteensa ensin, ja sen jälkeen muut tuovat kukkansa vapaassa järjestyksessä. Sen jälkeen lauletaan virsi. Lopuksi joku omaisista kutsuu saattoväen muistotilaisuuteen. Hautausmaan henkilökunta peittää haudan myöhemmin, yleensä samana päivänä.

Tuhkaaminen ja maahan laskeminen

Hautaan siunaaminen on tuhkauksen yhteydessä samanlainen kuin arkkuhautauksessa. Siunaustilaisuuden päättyessä esitetään kutsu muistotilaisuuteen. Siunaustilaisuuden päätyttyä arkku siirretään takaisin vainajien säilytystilaan. Hautaustoimisto toimittaa arkun myöhemmin krematorioon.

Kun uurna on toimitettu seurakunnalle, tuhka tai tuhkauurna voidaan haudata muistolehtoon, uurnahautaan tai arkkuhautaan. Uurnahautaan tai arkkuhautaan haudattaessa omaiset voivat olla läsnä hautauksessa. Muistolehtoon hautauksesta huolehtii seurakunnan suntio ilman omaisia.

Uurnaa tai tuhkaa maahan kätkettäessä voidaan viettää papin tai maallikon johtamana rukoushetki. Kirkkokäsikirjassa on erityinen maahankätkemisen kaava, jota voidaan tilaisuudessa noudattaa. Jos omaiset toivovat tilaisuuteen pappia, siitä sovitaan etukäteen.

Kälviän hautausmaalla on uurnahauta-alue sekä muisto- ja sirottelulehto. Omaiset voivat halutessaan hankkia muistolaatan yhteismuistomerkkiin. Muistolaatta tilataan Kokkolan seurakuntayhtymän taloustoimistosta.

Kälviän Rippikoulusalin katettu pöytä.

Muistotilaisuus

Siunaustoimituksen jälkeen vietetään muistotilaisuus. Se voidaan järjestää kotona, seurakuntakodilla tai jossain muussa juhlapaikassa. Muistotilaisuuspaikka sovitaan seurakuntavirastossa samalla, kun sovitaan siunauksen toimittamispaikka.

Lähiomaiset tai heidän pyytämänsä henkilöt voivat toivottaa muistotilaisuuden osallistujat tervetulleiksi näiden saapuessa muistotilaisuuspaikalle. Sen jälkeen on yleensä vuorossa tarjoilu.

Muistotilaisuudessa muistellaan vainajaa, lauletaan virsiä ja hengellisiä lauluja, seurakunnan työntekijä pitää hartauspuheen ja voidaan lukea adressit.

Ohjelmassa voi olla myös laulu-, musiikki-, lausunta- ja muita esityksiä. Omaiset suunnittelevat muistotilaisuuden ohjelman ja neuvottelevat siitä etukäteen papin kanssa. Kälviällä pappi ja kanttori osallistuvat yleensä muistotilaisuuteen.

Seurakuntakodilla pidettävän muistotilaisuuden tarjoilusta ja koristelusta sovitaan seurakunnan keittiöhenkilökunnan kanssa etukäteen, viimeistään viikkoa ennen hautajaisia. Seurakuntakodin käytöstä ja keittiöhenkilökunnan työstä laskutetaan omaisia voimassa olevan hinnaston mukaan.

Suruliputus

Hautauspäivänä on tapana liputtaa vainajan kodissa ja muistotilaisuuspaikassa. Tällöin suruliputetaan eli lippu pidetään puolitangossa kello 8:sta alkaen. Siunaustilaisuuden päätyttyä nostetaan lippu kokosalkoon. Myös virallisena liputuspäivänä suruliputetaan.

Suomen lippu nostetaan puolitankoon viemällä lippu ensin ylös ja laskemalla se sitten kolmanneksen verran alaspäin.