Leipäviipaleet ja Raamattu kuvaavat elämän leipää.

 

Jumalanpalvelus on seurakunnan keskus

Jumalanpalveluksessa toteutuu Jeesuksen oma lupaus: "Minä olen teidän kanssanne kaikki päivät..."

Hän on Sanassaan ja sakramenteissaan, kasteessa ja ehtoollisessa todellisesti keskellämme. Hän kutsuu meitä jumalanpalvelukseen, jossa Hän palvelee meitä. Pyhäpäivän levossa on kysymys myös siitä, että me saamme levätä hengellisesti Jumalan tekojen varassa.

Sanassaan Hän muistuttaa meitä pitämään kiinni niistä asioista, joista Hän on käskenyt pitää kiinni. Ehtoollisella Hän siunaa kasteen kautta omakseen ottamia antamalla ruumiinsa ja verensä syntiemme anteeksiantamiseksi. Hän armahtaa, lohduttaa, rohkaisee ja varoittaa. Jumalanpalveluksesta lähdemme palvelemaan lähimmäisiämme Jeesuksen antamalla voimalla ja esimerkillä. Hän sanoo:"Niin kuin minä olen rakastanut teitä, tulee teidän rakastaa toisianne."

Kälviällä kirkkoon mahtuu noin 800 sanan kuulijaa, joten aina on tilaa tulla hiljentymään ja saamaan elämänvoimia Jumalan sanasta. Kolmannessa käskyssään Jumala muistuttaa ja rohkaisee: "Muista pyhittää lepopäivä!" Lepopäivä pyhitetään Jumalan sanalla.

Myös kirkolliset toimitukset; kasteet, avioliittoon vihkimiset ja hautaan siunaamiset ovat jumalanpalveluksia. Ilossa, elämän arjessa ja surussa saamme kokoontua Jumalan kasvojen eteen vastaanottamaan Hänen lahjojaan. Elämä aloitetaan ristin merkin saamisella kasteen hetkellä. Elämä saatetaan ajan rajan yli saman ristin merkin suojissa. Risti on elämän, toivon ja voiton merkki. Se muistuttaa meitä Jeesuksesta ja Hänen rakkaudestaan meitä kaikkia kohtaan.

Milloin jumalanpalvelusta vietetään?

Jumalanpalvelusta vietetään pääsääntöisesti sunnuntaisin ja pyhäpäivisin klo 10 kirkossa. Kerran kuukaudessa vietetään perhejumalanpalvelusta klo 11.
Tarkemmat tiedot Kokkola-lehden kirkollisista tai tapahtumakalenterista.

Ellet pääse paikalle Kälviän kirkkoon, voit kuunnella jumalanpalveluksen myös netin välityksellä. Messut myös striimataan FacebookiinLinkki avautuu uudessa välilehdessä.

Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa vietetään yleensä messua eli jumalanpalvelusta, jossa on ehtoollinen.

Ehtoollinen

Ehtoollinen on toinen luterilaisen kirkon pyhistä toimituksista eli sakramenteista. Jeesus itse on käskenyt seuraajiaan nauttimaan leipää ja viiniä hänen muistokseen. Ehtoollinen vahvistaa kasteessa alkanutta hengellistä elämää ja lupausta iankaikkisesta elämästä. Se on yhteyden, ilon ja kiitoksen ateria.

Kuka voi osallistua?

Ehtoolliselle voi osallistua jokainen konfirmoitu kirkon jäsen. Kastettu lapsi voi osallistua ehtoolliselle yhdessä vanhempiensa tai muun aikuisen kanssa. Lapsi voidaan myös vain siunata, jos hän ei halua ottaa vastaan ehtoollista tai ei vielä tunnista ehtoollisen merkitystä.

Lapsen kanssa ehtoolliselle tuleva aikuinen kertoo ehtoollisen jakajalle, annetaanko lapselle siunaus vai ehtoollinen. Lapsi voi myös nauttia vain ehtoollisleivän tai kastaa ehtoollisleivän viinipikariin.

Erityisruokavaliot ehtoollisella

Kälviän seurakunta tarjoaa ehtoollisella ainoastaan gluteenitonta leipää. Leivät eivät ole värjättyjä, joten ne näyttävät perinteisen ehtoollisleivän kaltaisilta.

Ehtoollisviini on alkoholillista. Mikäli haluaa alkoholitonta viiniä, siitä on hyvä ilmoittaa suntiolle jo ennen jumalanpalveluksen alkua.

Miten toimin ehtoollisella?

Ehtoolliselle polvistutaan alttarikaiteen ääreen tai se otetaan vastaan seisten. Ehtoollista voidaan jakaa kirkkosalissa muuallakin kuin alttarilla.

Ehtoollisleipä eli öylätti annetaan tavallisesti kämmenelle, josta sen voi laittaa suuhun. Jakaessaan leipää pappi lausuu ”Herramme Jeesuksen Kristuksen ruumis, sinun puolestasi annettu.”

Viini tarjoillaan yleensä pienistä erillisistä pikareista. Joskus käytössä on yhteismalja, josta jokainen juo vuorollaan. Ehtoollisen jakaja pyyhkii maljan reunan jokaisen ehtoollisvieraan jälkeen. Viiniä jakava pappi tai avustaja sanoo ”Herramme Jeesuksen Kristuksen veri, sinun puolestasi vuodatettu.” Tähän voi vastata sanomalla aamen.

Ehtoollinen voidaan jakaa myös kastamalla ehtoollisleipä viiniin. Se annetaan ehtoollisvieraalle käteen tai suuhun.

Ehtoolliselta lähdettäessä voi kiitokseksi Jumalalle kumartaa alttarille ja tehdä ristinmerkin.

Ehtoollisen vieton aikana lauletaan virsiä tai kuunnellaan musiikkia. Kun kaikki halukkaat ovat käyneet ehtoollisella, pappi lausuu päätössanat ja rukoillaan yhteinen kiitosrukous.

 

Koronarajoitukset

Päivitetty 29.4.2021

Kokkolan seurakuntayhtymän seurakunnat toimivat alueellisten viranomaisten ja tuomiokapitulin antamien ohjeiden mukaan. 

Seurakuntien kaikki jumalanpalvelukset striimataan, ja niihin voi osallistua netin tai Facebookin välityksellä. Seurakuntien nettisivujen etusivuilta löytyy linkki nettijumalanpalveluksiin. 

Aluehallintoviraston (AVI) 26.4.2021 antamien rajoituksien ja Soiten 28.4.2021 antamien suosituksien mukaan Kokkolan seurakuntayhtymän alueella yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten osallistujamäärä on 3.5.2021 alkaen rajoitettu 50 henkilöön sisä- ja ulkotiloissa. Tämä raja koskee jumalanpalveluksia ja toimituksia.

Yksityistilaisuuksissa Soite suosittelee edelleen ylärajaksi 20 henkilöä. Toimituksien yhteydessä pidettävissä esimerkiksi muistotilaisuuksissa ja kastejuhlissa voidaan kuitenkin hieman joustaa, edellyttäen että tilaisuus järjestetään riittävän isossa tilassa, missä pystytään noudattamaan suositeltuja turvavälejä.

Aikuistoimintaa voi jälleen jatkaa 3.5.2021 alkaen. Soiten suosituksen mukaan aikuistoiminnan osallistujamäärä on rajoitettu 20 henkilöön.

Nämä rajoitukset ovat voimassa 16.5.2021 saakka.

Lue lisää, mitkä rajoitukset ovat voimassa tällä hetkellä.

Seurakunnan työntekijät ovat tavoitettavissa puhelimella tai sähköpostilla.