Ellei toisin sovita, hautaan siunaamista seuraavana sunnuntaina vainajaa ja omaisia muistetaan Kälviän kirkon jumalanpalveluksen esirukouksessa. Vainajan muistolle sytytetään kynttilä. Omaisten toivotaan osallistuvan tähän jumalanpalvelukseen.

Pyhäinpäivän jumalanpalveluksessa luetaan nimi ja sytytetään kynttilä jokaiselle vuoden aikana (pyhäinpäivästä pyhäinpäivään) Kälviän hautausmaahan haudatun vainajan muistolle.

Hautamuistomerkkejä.

Hautamuistomerkit ja hautojen hoito

Hautamuistomerkkejä koskevat erilaiset määräykset (esimerkiksi maksimimitat) hautausmaittain, ja ne ovat osana hautausmaiden käyttösuunnitelmia.

Muistomerkki voi olla hautakivi, risti tai veistos. Hyväksyttäviä materiaaleja ovat kivi, metalli tai puu.

Ennen muistomerkin hankintaa tulee selvittää, minkä kokoinen ja tyylinen muistomerkki voi olla. Kaikki uusien hautamuistomerkkien hankintasuunnitelmat tulee hyväksyttää hautaustoimen päälliköllä. Yleensä muistomerkkejä toimittavat yritykset huolehtivat muistomerkin hyväksynnän seurakunnalta, mutta yksityinen henkilö voi hoitaa asian myös itse. Haudalle voidaan asettaa myös väliaikaisen risti, kunnes varsinainen muistomerkki hankitaan.

Vanhaan sukuhautaan haudattaessa omaisten tulee sopia suvun kanssa sukuhautaan hautaamisesta.

Omaisten on poistettava haudalle lasketut kukkalaitteet touko-syyskuussa 14 päivän, ja muulloin 30 päivän kuluessa hautaamisesta. Sen jälkeen seurakunnalla on oikeus poistaa kukkalaitteet.

Omaiset ovat vastuussa haudan hoidosta. He voivat huolehtia siitä itse tai antaa haudan hoidon seurakuntayhtymän tehtäväksi. Kokkolan seurakuntayhtymällä on hautainhoitorahasto, joka ottaa korvausta vastaan hoitaakseen hautoja. Voimassa oleviin haudanhoitohintoihin ja haudanhoito-ohjeisiin voi tutustua täällä. Haudanhoitosopimus tehdään Kokkolan seurakuntayhtymän taloustoimistossa tai suntion kanssa.

Kuolinpesä ja perunkirjoitus

Kuolinpesän osakkaat voivat hoitaa kuolinpesän omaisuutta yhdessä. Tällöin omaisuudesta määrääminen edellyttää kaikkien osakkaiden yhteistä päätöstä.

Pankit, posti ja eri viranomaiset edellyttävät selvitystä pesänhoitajan toimikelpoisuudesta. Jos pesää hoitaa lähisukulainen, riittää henkilötodistus ja kirkkoherranvirastosta tilattava sukuselvitys, josta sukulaisuussuhde selviää.

Kuolinpesän hoitaja maksaa käytettävissä olevista varoista hautajaisiin kuuluvat menot. Nämä maksut ovat ensisijaisia ja menevät muiden maksujen edelle.

Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden sisällä kuolemasta. Perunkirjoituksen toimittamisvelvollisuus kuuluu ensisijaisesti sille kuolinpesän osakkaalle, jonka hallussa vainajan omaisuus on, yleensä leskelle.

Perunkirjoitukseen on kutsuttava vainajan puoliso, perilliset ja yleistestamentin saaja tai saajat. Varmin tapa on lähettää kutsu kirjallisena, saantitodistuksella varustettuna.

Perunkirjoitukseen tarvittavien todistusten ja selvitysten hankkiminen vaatii aikaa, joten toimiin kannattaa ryhtyä ajoissa. Perunkirjoitusta varten tarvitaan muun muassa virkatodistukset kaikista niistä kotipaikoista, joissa vainaja on ollut kirjoilla täytettyään 15 vuotta. Todistuksista tulee ilmetä myös perilliset. Kirkkoherranvirastosta voi pyytää apua perunkirjoitukseen tarvittavien virkatodistusten hankkimisessa.

Jos pesän osakas epäilee, että pesän asioita ei hoideta asianmukaisesti, hän voi tehdä käräjäoikeudelle hakemuksen pesän omaisuuden luovuttamisesta pesänselvittäjän hallintaan. Pesä on syytä luovuttaa aina pesänselvittäjän hallintaan, jos tiedossa olevat velat ylittävät pesän varat.

Perukirjasta on kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta jätettävä yksi kappale vainajan kotipaikan verotoimistoon perintöveron määräämistä varten.