Kirkkohallitus antoi ohjeet paanukattojen kunnostukseen

Seurakunnat ovat saaneet kirkkohallitukselta kattavat ohjeet paanukattojen ylläpitoon. Tekniikan tohtori Antti Pihkalan laatima Paanukattojen hoito ja korjaus -ohje julkistettiin 19. joulukuuta.

Kokkolan seurakuntayhtymän kiinteistöpäällikkö Veli-Matti Raappana oli mukana kirkkohallituksen ohjausryhmässä laatimassa ohjetta.
Ohjeessa kerrotaan muun muassa katteen korjaustarpeen arvioinnista, puutavarahankinnasta, paanujen valmistuksesta, asennustyöstä sekä katon tervauskäsittelystä. Ohje sisältää myös kuvia ja havainnepiirroksia.

Kokkolan seurakuntayhtymällä on useampia paanukattoisia kiinteistöjä, joista tänä vuonna tervattiin Kaarlelan kirkon paanukatto ja vuonna 2021 Halsuan kirkon katto sekä kellotapuli.
- Ensi vuoden investointisuunnitelmassa on tervattavana Lohtajan kirkon paanukatto sekä Kaustisen kirkon ja kellotapulin paanukatot ja Kaarlelan vanhan pappilan paanukaton kunnostus sekä tervaus, Raappana avaa.
 
Keskiajalta 1900-luvun alkupuoliskolle paanukatto oli kirkon yleisin kate. Puupaanukatot ovatkin merkittävä osa Suomen rakennusperintöä ja kulttuuriympäristöä. 
Paanukattojen suunnitelmallinen ylläpito ja niihin liittyvän tietotaidon välittäminen tuleville polville on seurakunnilla paitsi yhteiskunnallinen tehtävä myös tärkeä kristillistä identiteettiä ja yhteisöllisyyttä vahvistava tekijä.
Suomessa on kirkon kiinteistö- ja arvoesinerekisterin mukaan yhä noin 300 kirkollista rakennusta, jossa on paanukatto. Jokainen katto on ainutlaatuinen.
- Paanukattojen ylläpitotyön tulee olla seurakunnissa jatkuvaa, silloin säästytään esimerkiksi katon kalliilta ja jopa vuosia kestävältä kokonaisuusimiselta. Akuutti huoli on, että paanukattojen asiantuntija- ja korjausosaaminen ovat vähentyneet, ja laadukas puumateriaali sekä pintakäsittelyyn käytettävä perinteinen hautaterva alkavat olla harvinaisia. Siksi seurakunnille on nyt laadittu ohje avuksi tämän hetken tilanteeseen, kirkkohallituksen yliarkkitehti Edla Mäkelä sanoo.
Seurakuntataloudet voivat hakea korjaushankkeisiin avustusta kirkkohallitukselta. 

Kirkolle myönnetyllä valtionrahoituksella rahoitetaan seurakuntien lakimääräisiä tehtäviä, johon hautaustoimen ja väestökirjanpidon tehtävien lisäksi kuuluu kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ylläpito.
 

Teksti: Kirkon viestintä